Jopas jotakin! Se vain väkimäärä blogin lukijalistassa lisääntyy kuin Pupu-Tupuna juhannusyön jälkimainingeissa ja juttujen määrä pysyy vakiona kuin Muuramen pojan rintakarvat sitten seiskaluokan!
Häpeällistähän tämä on myöntää, että edellinen juttu kirjoitettiin räkä poskella kesän rientojen täyttäessä rintamusta ja nyt taaperretaan kumpparin terä nilellä kohti vuoden apaattisinta julapäivää, eli Aatamin päivää!
Mahtuuhan tähän Synkkien laulujen aikaan muutakin kuin loskaa ja pirun huonosti kestäviä pilkkijäitä, eli Suomalaisista sisunnäytteistä kovetuin nimeltä Itsenäisyyspäivä! Päivä, jollon me rusinapullan kreemitäytteessä eläneet nami-nami-naamat voimme todeta, että ollaan me PRKL vaan kovia jätkiä, vaikka tosiasiassa osaamme vaan naukua siitä kun kreikkalaiset vie meidän karkkirahat. Oikeet sankarit...ne ei paljo puhu tekemisistään ja suurin osa niistä vetää jo sikeitä turpeen alla...Kaikki maaliman kunnia heille!
Mutta asiaan. Itsenäistä suomeahan kelpaa aina juhlia ja ainoa tapa miten pohojalaiset (ja yks savolainen) osaa juhlia on syöminen! Sikarin poltto...Se on miehen elämän toiviomatkalla hetki joka vaatii oikeat eväät tuohikonttiin. Tällä kertaa ne oikeat eväät oli käärästy sinne voipaperin väliin maitopullon kylykeen.
Ennakkoon vietetyn itsenäisyyspäivän menyy:
- Savuporo-juustokeitto lohitäytteisten ruisneppareiden kera
- Mannerheimin kuhaa, paistetut lantut ja Kotikummun salaatti
- Rommi-rusina jäädyke
Keitto alkueväänä hoiti hommansa täydellisesti kuin Väisäs-Riitta speden elokuvien täytenäyttelijänä. Sopan joukossa tarjoiltiin Fiusarin tekemää ylenpalttisen herkullista kraavilohi-kylmäsavulohimöhnäkettä pienten kuivien ruislätkien päällä ja johan kelpas! Tietäähän se jo varmasti ihan sanomattakin.
Mannerheimin kuha oli itsestäänselvyys tähän juhla-ateriaan. Varsinkin kun kuhaa oli sattunut sukulais - Matin haaviin enemmän kuin Pietarin nuottaan aikanaan makrillia. Sisävesiemme jalokala sai paprikaa, suolaa ja valkoäppyriä kylykeen, jonka jälkeen käytiin kieriskelemässä korppujauhossa. Paistamisen jälkeen elämää siivitti piparjuurivoi ja varsin kermainen herkkusienikastike. Makunautintoa korosti kotikummun salaatti, joka sisälti kaikenmaailman mereneläviä kuten mätiä ja valtavan suuria katkaisia rapusia.
Rommi-rusina jäädyke onkin sitten asia eriksensä, mutta siitä ei tässä yhteydessä yhtään tämän enempää...HYVÄÄ OLI!!!!!
tiistai 6. joulukuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)