Huhtikuisessa illassa otettiin itikan käristeiltä ja hookoon sinervältä luulot pois ja usutettiin bulkkimakkarat aitan alle häpeämään, kun vaaleanpunaiset sikainfluenssat iskivät kamaralla täytetyt suolet uunin lämpöön ja alkoivat improvisoimaan kuningas Makkaran kustannuksella. Pelkkä uunimakkarahan houkuttelee yhtä paljon kuin näkkileivänmurunen kalsareissa , joten jotakin täytteenvääräähän sinne oli laitettava. Hra. Flanagan sai kunnian hoitaa makkarapuolen ja hienostihan tämä Törön pöllövaari hommansa hoitikin. Pöytään kun kumottiin jos jonkinlaista Suomalaisen lihajalostustaidon opinnäytetyötä.
Täytepuolellahan repertuaari oli laaja kuin amerikkalainen ahteri . Makkaran väliin tiensä löyti tomaatti + punasipuli, vihreä pesto + mozzarella, Salamirouhe + aura. Näiden lisäksi tietenkin Kiksan rouheella kouralla grillattua karsinogeenimakkuria, jotteívät perusasiat pääsisi unohtumaan. Jotta ei saatais näpertelijöiden mainetta niskavilloihimme, piti myös vääntää vähän pseudo-kurmeeta pöytään, eli töppäsimme pekonipedille jalapenoa, erilaisia makkaroita, mustaleima emmentalia ja vuohenjuustoa ja koko komeus käärittiin kupille ja sitten uuniin ihmettelemään...Fiusarin huomattavasti parempi puolisko toi espanjasta tuliaisiksi äärimmäisen herkullista ilmakuivattua kinkkua ja kunnon Espanjanpoijan chorizoa joten kääräsimme kinkun sisään chorizonpätkää, juustoa, valkoista sipulia ja päälle töpsäys mustapippuria. Makkara-ateria ilman rehujahan kuulostaisi vähintäinkin irvokkaalta, joten salaatin arvokasta virkaa hoiti aina yhtä hyvä Rasilaisen hapankaali.
