perjantai 27. toukokuuta 2011

Öljyistä satuskaa

Työviikko alkaa taas olla takanapäin, joten lapiomies kaipasi suuhunsa muutakin kuin peukalon kynttä. Sattuman oikkujen kautta tuli vierailtua Seppälän Sittarissa ja kaupasta lähtiessäni tunnelma oli tyytyväinen kuin pirtutrokarin käräyttäneellä vallesmannilla. Olen kyntänyt maaliman turuja tai ainakin lihatiskejä jo vuositolokulla etsien maustamattomia kanan siipiä. Mikä jumanhäppeli siinä riivaa, että niitä ei taho löytää ko saastutettuna sillä samalla likumentillä, millä tärvellään 97,8% maamme lihoista. Se on niin karmeeta lamppuöljyn makusta törkyä, että sitä ei puhdista edes Mordorin liekit! Nyt kuitenkin satuin kyseisen sittarin lihatiskiltä löytämään maustamatonta siipeä ja myyjän mukaan tämä ei ollut edes ainutkertainen lottovoitto, vaan herkkua on ollu jo useempana viikonloppuna. No minähän hamstrasin herkkua kuin pitäjän talttahammas kovaa vanikkaa ja lähdin nyyttisen kanssa kotio ja tuumasin, että tänä iltana Muuramessa kuuma öljy tirisee kuin inkvisition kevätkemuissa konsanaan.
Ja sapuskahan olikin sitte uitettu öljyssä kuin Italian gigolon tukkavärkki! Pääruuvaksi 13 minuuttia öljyssä kiehuneita kanansiipiä, jonka jälkeen kekkilän mannekiin lentövärkit meni piipahtamaan kattilassa, jossa oli punasta voita ja Teksasin Petterin wings - kastiketta. Voi herran pieksut ja muukin karderööppi ko osaskin olla hyvää!! Ei paljon ees hävenny New orleansissa syömilleni wingseille, jotita kokkasi puoltoista kertaa elämää suurempi musta kokkisjeppe. Aivan törkysen hyviä oli nämäkin! Kaveriksi vaan raikas kynsilaukkadippi ja kunnolla öljyssä ruskistetut sipulirenkaat niin voi voi...ei siinä muuta tarvii.
Jäälkiruuan kunniakasta virkaa toimitti tänään Salama - Sepin ideoimat juustokikkurat. Valkohomejuustokinkkurat pyöritetään kanismunassa, nisujauhossa ja korppujauhossa niin monta kertaa, että kuorrutus juuston ympärillä on tiukempi kuin rovastin rouvan moraalikäsitys, sitten vaan köppyrät kuumaan öljyyn tirskahtelee. Kylykeen töppäsin hunajalla maustettuja lakkoja antamaan vähä makeutta, niin ei siitä jälkkäri montaa pykälää vo parantua!
Sepi haukkuu allekirjoittaneen vähintään rumaksi kerettiläiseksi kun käytin suoraan kaupan hyllyltä otettua juustoa...Maestro itse kuulemma kypsyttää sitä vielä pari viikkoa jossain hiivatin supikoiran peräsuolessa tai vastaavaa, mutta hyvää se oli näinkin!!

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Euron veisut

Taas olisi se aika vuodesta kun kansakunnat ympäri euroopan raapivat musiikkikulttuurinsa laarinpohjia etsien mahdollisimman kiusallista kappaletta lähetettäväksi euroviisuihin, jotta armahat rajanaapurit voivat osoittaa ystävyyttään jakamalla pisteitä ralleille, joita ei ikimaailmassa muuten ilettäisi kuunnella vaikka vaihtoehtona olisi hammastikkuja isovarpaan kynnen alle ja suolaa konjakkiin.
Jos tätä mauttomuuden sambakarnevaalia käydään kuitenkin seuraamaan niin se pitää tehdä tyylillä, tunteella ja turpa täynnä murkinaa! Perinteen mukaisesti Muurameen kokoontui taas monipuolinen kattaus ihmisrodun edustajia siivittämään suosikkiviihdyttäjäänsä kunnian kultaisille tähtikartoille.
Samassa tilaisuudessa kastettiin myös Muuratjärven rannassa vuosikaudet säitä uhmannut uljas soutualus. Juhlakarja seurasi innoissaan ja uteliaana kun illan isäntä piti puheen rannassa uskolliselle tyrskyn kesyttäjälleen ja lopuksi kastoi " SS Lenan" tymäkällä suihkulla kuohuvaa. Yksinkertaisimmille selvennykseksi, että nimihän tulee toki Saksanmaan euroviisuedustajasta, mutta tämä asia lienikin kaikille selvä kuin kanttori juhannusmessussa.
Venhon ristiäisseremonian jälkeen olikin aika syödä! Euroisia viisuja odotellessa nautiskeltiin vähän saksansorttista ruokaa, vähän slaavilaista höppöstä ja vähän kaikkea muuta. Kyllähän sitä taas oli viisukansalla vattat soikeana kuin takakummi entisen miehen polkupyörässä kun joka sorttia otettiin ja vähän santsailtiin. Iltasella oli tarkoitus vielä grillailla pientä suolasta suoliston mutkaan päivällisen kaveriksi, mutta porukan nälkätilanne näytti heikolta, joten grilliä ei kannattanut lämmittää pelkästään västäräkkien ihmeteltäväksi. Viisukaffit kuitenkin keiteltiin ja tunnelma oli muutenkin riemukas kuin vähämielisten kesäleirin krokettiturnauksessa.

Menyy:
Borssikeitto + paahdettu ruisrievä valkosipulivoilla + improvisoidut duchessepottuset
10 tuntia tummassa oluessa haudutettu lihapata + uunijuurekset
Waldorfinsalaatti ja vihreäsalaatti
Apfelstrudel + vanilijajäätelöinen

Illalla:
Täytekakkuna tiensä aloittanut lowcarb pappilan hätävaramuussi + kaffettia