lauantai 7. tammikuuta 2012

Loppiaissoppaa

Vuosi 2011 päästettiin nauttimaan eläkepäivistään teneriffan aurinkoon vuoden 2012 tarratessa ohjainsauvaan kuljettaen tätä maailmantekelettä kohti vekkuleiden Inkojen meille joulukuun päiville ennustamaa maailman päätöspolkkaa. No toisaalta, Suomi - Juusot on äänestäny lippalakkipuolueelle melkeen vaalivoiton, Suomessa kärsitään voipulasta, karppaus on alentunu muoti-ilmiöks ja Väyrys-Pate pyrkii presidentiksi, joten eiköhän tuolle telluksen lopettajaiselle olekin jo kaikki perusteet olemassa...
Kaiken muun pöyristyttävän lisäksi tänään alkoi "Hei me karpataan" - töllöohjelma... Voi Ristus Mitä Tuubaa! Miten jumaliste VHH - ruokavalio sopii Soda Streamin mainosmediaksi?? Ei millään...Mutta ei siinä vielä mitään. Tuotantoryhmän "asiantuntijat" lappaa näille "karppaajille" mikroaterioita ja karppisen vehnägluteeni - leipää hyvän ruokavalion perustaksi. Tää on taas niin tätä sarjassa "Karppaus on nyt in, tehdään siitä televiissio-ohjelma! tietääkö kukaan siitä mitään? Ei? No Isto käy hakee ärrältä Iltalehden ja opetellaan siitä. Napataan vaikka pari tv-kasvoa siihen juontamaan niin se on sillä ihan hyvä."
Ei näin...ei näin...
Näistä apokalyptisistä hössötyksistä huolimatta yksi asia säilyy ja se on nälkä blogaajan suolessa!
Loppiaisviikonloppuna tuota aikaa tuntuu olevan enemmän kuin lilaa Alpo-Henriikan silmäluomessa, joten se toiminnan tyhjiö tulee täytettyä tunkemalla pataan tavaraa toivoen, että siitä jotain edes etäisesti ravinnoksi kelpaavaa saisi loihdittua.

Loppiaisen jälkeisenä lauantaina ruokapöydän jalkojen kestävyyttä testaili seuraavanlainen repertuaari:
- Vähähiilinen lihapiirakka
- Kanansiivekkäät
- Wings kastike

Lihaspiirakkaan kävin anastamassa ideaa ja pohjaa tuolta mainion luolalaboratorion puolelta. Kookoskermaa en ilenny tuohon pohjaan töpätä vaan lähin rakentamaan tätä lihanmakuista leipää enemmän post-paleoottisella otteella ihan rehellisesti kuohiskermalla lötröten. Taikinakuoreen kätkin jauhelihaksen ja sipulin toveriksi paprikaa, valkosipulia, kananmunukkaa ja suolakurkkua. Oikeen maukas eväshän tuo on, mutta kookosjauho antaa sen verran makua, että Ähtärinrannan temppeliritarien veljeskunta nyrpistää hienoa nenäänsä ja sanoo hyi...

Kanansiipiä en tällä kertaa jaksanu lähtee tiristämään oikeella tavalla uppopaistaen vaan tein runsainmitoin hyvää öljyistä marinaadia kannelliseen uunipataan ja siivekkäät sinne vain kahlaamaan ja uuniin. Paistomittarin näyttäessä valmista lihalla maustetut luut vaan talouspaperikehdon kautta lautaselle soosin seuraksi.

Broilerin lentovehkeen kanssahan ruukaillaan silpasta jotain soosia joka on kuumempaa kuin Nurmolainen puusauna. Tähän asti olen nöyränä koltiaisena käyny kyseisen kastikkeen noutamassa paikalliselta elintarvikemyymälän ylläpitäjältä, mutta nyt tuli iso EI! Loppuu tämmönen Ameriikasta tuotujen törkyjen tukeminen vaan tehdään tuliliemi itse. Pannulla pörryytellään erilaisia väköviä paprikoita ja erilaisia sipuleita kunnes pannuntäytteen nahka alkaa tummua mukavasti. On se vaan reipasta touhua tuo tulisemman paprikan kuullottaminen. Ves vuotaa silmistä ja ikivihree noukasta, mutta silti on kivaa...Tämä kun saatiin valmiiks niin pannua piristettiin lohkotuilla tomaateilla, suoloilla, sokureilla ja Irwinin limpparilla, eli etikalla. Seosta keiteltiin kunnes tomaatit oli mössönä kuin kömpelön leipurin piimälimppu. Sitten vaan sotku blenderiin ja terät pyörimään. Toimenpiteen lopputuloksena saatu lillinki näyttää nestemäiseen muotoon pakatulta manalan punahehkulta ja sellaista sen toisaalta saisi ollakin. Tämä pöperrys vaan siivilöidään muutamaan otteeseen niin purkinpohjalle jää aivan upeansorttista soosia, jota sopii töpätä vaikka naapurin plikan rusinasoppaan. Kyllä täytyy sanoo, että tästä lähin saa kaupalliset tuotteet jäädä pötköttää marketin hyllyille! Tuossa maistellessa tuli mieleen muutama mielenkiintonen kehitysidea, joita tuun testaamaan kun aika ja maalima on siihen kypsä.

Kaikkinensa tämäkin loppiainen oli verhottu herkullisuudeen viittaan ja näiden kokemusten luoman mielihyvän tunteen hehkussa uskaltaisin sanoa, että taitaa tuo inkkareiden armageddonkello pikkusen juosta etuajassa...Eiköhän vaan suunnitella sapuskaa myös seuraavalle loppiaiselle...Kunhan vaan se karppausohjelma häipyis vähin äänin tuolta kuvaämyristä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti