Olipa kerran..nälkä

Allekirjoittaneen ruuanlaittoharrastuksen eräänä merkkipaaluna voidaan pitää päivämäärää 7.12.2001. Edellisenä päivänä tuumailimme Flanaganin kanssa, joskohan huomenna voisi syödä vähän paremmin... Päätimme valmistaa kunnon juhla-aterian. Flan tiesi kertoa, että cittarissa myydään "näläntappaja"-pihvejä, jotka ainaki näyttävät varsin suunmyötäisiltä. Tältä pohjalta lähdimme sitten menua kehittämään... Toinen ruoka, joka oli pakko saada mukaan, oli katkarapusoppa. Se meinaan kuulostaa aina yhtä hyvältä, se maistuu hyvältä ja siihen saa lotrata valkkaria. Sopassa oli vaan se pienen pieni ongelma, että kumpikaan meistä ei ollut koskaan tehnyt sitä ja mehän ei ohjeita syynätä prql! Asian ei kuitenkaan annettu häiritä sen enempää, vaan tärkeintä on kasata ruokalistalle lisää apetta. Suunnittelun lopputulema oli seuraavanlainen:

Juhla-ateria

• Alkunapsit
• Kreikanpojan salaatti
• Katkarapusoppa
• Näläntappajapiffi + kermapotut + höyrytettyjä rehuja
• Amaretolla maustettu mangosose
• Soropit & konjamiinit
• Jauhelihaan ja juustoon piilotetut maissinaksut
• Cocktailpalat + booli

Ruokajuomina maistelimme ulkomaan elävien olutta ja default-punkkua/valkkaria. Ruuanlaiton lomassa tosin meni koppa rapaa, luonnollisesti.

Katkarapusoppa oli tosiaan mielenkiintonen kokemus. kuten jo aiemmin kerroin, kumpikaan meistä ei moista sotkua osannut tehdä, mutta silti ko. keitto on edelleen parasta katkarapukeittoa, mitä olen kuunaan maistanut! Ja se muuten oli tosiaan katkarapukeittoa, eikä keittoa katkaravuilla! Kattilaan törkättiin muistaakseni makuupussillinen katkarapusia, kasvisliemi, valkkaria, tilkka kermaa, tilliä ja luoja ties mitä! Ilman mitään kummempia kommervenkkejä...Hemmetin hyvää.
Ruuanlaiton lomassa ja varsinkin ruokailun yhteydessä otimme joukkoon illan vieraan, eli Turhapuro VHS:t kasalle videoiden viereen ja Uuno-maratoni käyntiin. Siinähän se ilta napsahtiki mukavasti, ja mikä tärkeintä tästä alkoi ruuanlaittoiltamien viettäminen mitä maukkaampien sapuskoiden parissa. Joukkomme tumma vahvistui vielä yhdellä vellipeukalolla noin vuonna 2005, kun Sihvonen, eli Sven Tuuva, eli Kiksa tarttui veitseen ja aloitti pilkkomishommat. Tästä on hyvä jatkaa...