Tapio Rautavaaran ja Lapin innoittamina loimme makua ja valoa helmikuuhun herkullisella ruualla Tapsan "Rakovalkean" soidessa taustalla. Sapuskoilla haimme mielikuvaa, jonka me Lapista koemme. Se ei välttämättä ole oikeaa Lappia, mutta antakaa meidän pitää fantasiamme...Pääasiaan, eli ruokiin... Kokkaileminen aloitettiin reippaalla patikalla kauppaan helmikuun pakkasissa, pitkospuita myöden. Paikallisella puotipuksulla ei ollut tarjota meille tuoretta siikaa, joten Flanin ja Kiksan tehtäväksi tuli lähteä moista onkimaan suuremmilta kalavesiltä, eli Cittarin kalatiskiltä. Poijat hokas tiskiltä miekkakalan. Pohojalaasten neuvottelutaitojen ansiosta kalakunnan edustajan kilohinta laski 25:sta 20:een euroon kilolta! Edellyttäen toki, että ostetaan koko puolitoistametrinen eväkäs. Varsinkaan Flan ei saa ajatusta nyt mielestä, joten kaippa meidän pitää moinen herkku hankkia ja järjestää jonkinsortin Finding Nemo - tyyliset peijaiset.
Illallinen sovittiin syötäväksi vasta noin kello 19:00 saunan jälkeen, joten jotain pientä suolastahan sitä piti naatiskella jo aiemmin. Nälkäkuolemaa siirsimme varsin oivalla eväällä: MonenSortinMakkaralla! Oli Ryynimakkarata, oli Habanerokabanossia ja oli käytöstä poistettua HK:n blöötä...ai ai! Siansuolisikarit vain siisteiksi kiekoiksi, suloiseksi sekamelskaksi uunivuokaan ja pätsiin. Kyllä sillä eväällä taas jakso ja Eetvarttia teki!
Kun korvantaukset oli kuurattu, lyötiin saketit ja rippipuvut niskaan ja syötiin herkullinen juhlaillallinen. Alkuruuat ja pääruoka jaksettiin sujuvasti silpasta, mutta sen jälkeen oli pakko pitää taukoa ennen jälkiruokaa.
Menu:
- Leipäjuustoinen Waldorfin salaatti
- Kermainen juusto-poro-juureskeitto
- Siikaa sämpyläpalttoossa
- Pottuvoi
- Lättyjä ja Vanilijalla, konjakilla ja hunajalla maustettuja lakkoja, sekä kermavaahtoa ja tyrnimarjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti