Karppaaja mössöttämässä voileipäkeekiä on näkynä hämmentävä kuin rabbi Hitlerin tupaantulijaisissa, mutta sitäkin sattuu. Rupes meinaan tekemään niin raakasti mieli tuollaista täytettyä limppusta, että pakkohan sellanen oli tehdä. Kokeilimpa sitten, että miten tuo mahtaisi onnistua vähähiilisenä ja sehän piru toimi kuin Metsolan Antin nitro! Tempasin karppileipätaikinaa vuokaan ja annoin paistua uunissa reilun tunnin ja sitten alkoi se operaation vaikein osuus, eli piti malttaa ootella niin kauan, että se jäähtyis. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen leikkelin limpusta hiukka reunoja pois ja pätkäytin horisontaalisesti kolmeen osaan. Leikkausjälki oli taas vähän niin ja näin, mutta minkä sille tekee kun intoa on kuin vastarakastuneella myllärillä!
Päätin tehdä kakkusen kahdella täytteellä, johon toiseen tuli kinkkua, tuorejuustoa ja tuoretta basilikaa ja toiseen maustettua tuorejuustoa, paprikaa ja sipulia. Mutta se tuorejuusto...Mikä ihme siinä on, että tästä maasta ei saa täysrasvaista laktoositonta tuorejuustoa?!? Minusta se on häpeällistä kuin kotiin palaava Kamikaze-lentäjä...
Karppileipään kun tekee kakkua, niin kakun kostutus pitää hoitaa kunnolla. Leipä on sen verran jönkkiä tavaraa, että kostuketta saa laittaa reippahanlaisesti. Koristeluksi tähän tekeleeseeni laitoin kinkkutäytettä, paprikaa, metukkaa ja pikkusen basilikaa. Nättihän se ei ole, mutta ei ole tekijänsäkään. Makupuoli oli kuitenkin aiiivan huippu ja parasta tässä on se, että tätäpä voikin sitte hyvällä omallatunnolla survoa suuvärkkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti