Sain maistettavakseni Selänpohjan kotikutoista sinappia. Selänpohja on matkailukeskus Leivonmäen kansallispuistossa ja niin keskellä korpea, ettei luojakaan varmaan muista koko paikan olemassaoloa, ellei hoksaa kartasta tai netistä katsoa.
Testasin sinappia makkaran, lihan, leivän ja lasagnen kanssa ennenkuin tein lopullisen arvion.
On se aina yhtä liikuttava tunne, kun saa maistaa sinappia, jossa on kermaa muuallakin kuin valmistusaineisiin kirjotettuna. Maussa käydään kiivasta painia sinappijauheen ja kerman välillä ja makuhermoni seuraavat tätä kamppailua innoissaan. Tästä kenties johtuu, että sinapin maku on pehmeä kuin runopoika kesäniityllä ja sen vuoksi maistuu varmaan nuoremmillekin makkaran nakertajille.
Tämä sinappi ei ole niitä juttuja, joilla nelikymppiset aikamiespojat voivat hakea munissa asti tuntuvia suunpolttotrippeja tai respectiä vertaisiltaan, joiden mielestä musta turkulainen pilaa ruuan maun, ko "se on niin väkövää, notta ristuus jos sitä kielelles laitat nii huomennakaa et viel saa sanotuks!" Ei ollenkaan...eikä sen ole tarkoituskaan olla. Selänpohjan sinappi on enemmän letkeä seurustelusinappi, joka toimii tiukan paikan tullen vaikka astetta eksoottisempana dippisoosina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti