Skonssit

Briteistä löytyy muutakin kuin levinneet leekot... Skonssit!

• 4 dl vehnäjauhoa
• 1/2 dl sokeria
• 1 tl vaniliasokeri
• 1/4 tl suola
• 2 tl leivinjauhe
• 100g voi
• 1 muna
• 1 dl jugurttia
• 1/2 dl rusinoita

Luxusjälkiruoka vaatii seurakseen makeaa hilloa ja vaniliavaahtoa(kuvassa tosin jäätelöö). Kiksalle erehdyin tarjoamaa ilman lisukkeita ja parin 'rahvaan ripulin' jälkeen oli vieraskoreus poissa ja konssit saivat kuulla kunniansa... kuiviahan ne on tuollasenaan. Kyllä se oli pahana... Mutta jo muuttu ääni kellossa, kun seuraavalla kerralla tarjoiltiin lisukkeiden kera: meni kuin kuumille kiville.

Nyt on myöhemmin käyty jälkipyykkiä krakovanmakkaraan kohdistuneesta vihamielisestä suhtautumisesta. Eräältä nimeltä mainitsemattomalta taholta on epäilty, että asiat liittyvät toisiinsa. Skonssit vs. Krakovanmakkara kiista on sittemmin saatu selvitettyä...

Makkarapaneeli 1

Ensimmäinen makkarapaneeli toteutettiin kahdessa erässä. Ensimäisessä vaiheessa suu totutettiin erilaisten makkaroiden ja sinappien makujen pyörremyrskyyn valmistamalla makkaravartaita, jotka nautittiin hapankaalin ja suolakurkkujen kera. Toisessa vaiheessa lautakunta kerääntyi pyödän ympärille arvioimaan nakkisia. Arvioinnnin ensi vaiheessa uunissa valmistettuja makkaroita maisteltiin au naturell, eli ilman sinappia tai muita höppehiä. Toisessa vaiheessa makkaroita arvioitiin niiden yhteistyökyvykkyydestä sinappien, suolakurkun, hapankaalin sekä smetana-tuorejuusto-ruohosipuli-valkosipulimoussen kera. Testin aikana Jamppa lauloi ja me söimme. Kappaleen "kuumat kyyneleet" sanojen perusteella arviointi meni paremmin kuin Jampalla on mennyt koskaan.

Arvosteltavat makkarat:

• Ruisryynäri, Pouttu

Hieman turhan kuiva. Ruukiinen ja kuituinen. Kelpo ryynimakkara, mutta vaatii hyvän normaalin sinapin(ei chili).

• Bratwurst, Pirkka

Saksalaiseen bratukkaan verrattuna vähärasvaisempi. Selvästi muskottinen kaljan kanssa huuhdottava nautiskelumakkara.

• Krakovanmakkara, Pirkka

Jakoi raadin omiin leireihin. Kommentteja:"uskaliaan juntin grillimakkara, jonka maku on unohtunut Marian kirkon ruokakomeroon...", "Originaalia lajitoveriaan ohuempi, siitä huolimatta mausteinen ja maukas makkara. hapankaalin kaveriksi","Raekoko suurempi. Köyhänmiehen paprika-kabanossi. Missä loput mausteet. Vetinen"

• Juustogrilli, Huittisten

"Sisältää voiaromia" mitä helv...??!! Keinotekoisen rasvainen ja juustoinen. mistähän johtui? Sen pituinen se. Kuori oli ihan hyvä.

• Wilhelm aito chili-paprika, Atria

Paketti mainosti, että saa miehen kyynelii, Mutta ainut joka porasi oli Jamppa,joka ei saanut töitä edes Ruottista. Ihmetystä aiheutti se, että makkara ei ollut tasalaatuista. Viipaleiksi vedetyn makkaran muutamassa palassa ei ollu chilin makua nimeksikään. Toisissa paloissa se taas maistui. Melko suolainen.

• Kabanossi habanero, HK

Raadin suosikki. Mausteinen, hyvä polte. Jättää mukavan afterburnin. Oiva grillimakkara.

Arvosteltavat sinapit:

• Chilisinappi, Leilas hyvät maut
• 7-pippurisinappi, Leilas hyvät maut
• Wanhan ajan sinappi, Leilas hyvät maut
• Vihreä tornisinappi, Unilever Puola

Leila's sinapeissa on kaikissa samat valmistusaineet ja sen huomasi. Mittasuhteet hieman vaihtuivat. Esanssinen maku. Puolalainen Turun sinappi oli miltei entisensä.Sinappitesti täytyy uusia oikeasti erilaisilla sinapeilla, koska näistä valmisteista ei eroavaisuuksia löytynyt muiden kuin Puolan sinapin osalta.

Raadin jäsenet arvioivat makkaroiden paremmuuden seuraavasti

Zoise: Habanero kabanossi, Ruisryynäri, Chili-paprika Wilhelm, Bratukka, Mauton krakovalainen, Muka-juusto grilli

Flanagan: haba,ruisryynäri,bratukka,chiliwilhelm,vettynyt krakova, juusto-grilli-muka-makkara

Kiksa: Habanero, Krakova, Bratukka, Ruisryynäri, Chiliwilhelm, Juusto-grilli

Ahvenan ja kukon kesäillan valssi

Näin maaliskuun lopulla, kun koirankakat alkavat pilkistämään lumihunnun alta ja allergikot alkavat kaivamaan silmätippoja esiin, on mukava suunnata ajatukset kohti tulevaa kesää ja rikkaita kalavesiä. Kaiken tämän odottamisen keskellä muistoihin tuli viime kesän ruokailtamat ja notkuvat eväskorit.

Erityisellä lämmöllä muistelen poikain kanssa valmistettuja laiskanmiehen affenkukkoja. Ähtärin kalavedet oikein tungeksivat pientä affenta, jotka innosta kirkuen odottavat päästäkseen possunlihan tovereiksi ruislimpun hellään huomaan. Monena iltana soppatrio vaihtoi lakerikengät kumisaappaisiin ja lähti saunarantaan armaita keittokaloja saalistamaan. Kun Ahti oli meille pöytänsä antimia suonut reilunkokoisen kulhollisen, nylettiin kalat ja läpättiin suolat kylkeen, koverrettiin ruislimppu, vuorattiin se pekonisiivuilla, täytettiin affenilla ja possunpalasilla, päällystettiin koko komeus leivinpaperilla ja foliolla ja töpättiin uuniin. Mitä pisempään uunissa niin sen parempaa. Tätä herkkuva kannattaa pitkä talvi ototella, ja kohtahan sitä taas saapi...

Leivän mallia

Viime kesänä tuli poikien kanssa nälkä ja tehtiin parit leipät. Tässä leivän mallia:

• leipaa
• pihviä (luonnollisesti omavalmisteisia:lihaa,habaneroo,salsaa,maustehia)
• tomaatti
• punasipuli
• salaatti
• ranskankermaa
• pekonia
• ananiasta
• salsaa
• cheddar-kastike
  

Muuramenpoijan sikapossua

Flanaganin valmistaman irkkupoijanpadan innoittamana päätin itsekin värkkäillä lihapataa päivän evääksi ja täytyy myöntää, että onnistui!
Puoltoistakiloinen porsaan ulkovilesti reilunkokoisiksi paloiksi ja pannulle ottamaan tervettä väriä. Mausteeksi laitoin tällä erää vain merisuolaa ja musta/rosepippuria. Pataan töpättiin lihat, pussillinen ruusukaalia, sipulia, valkosipulia, pari desiä kiehuvaa vettä, töpsäys soijaa ja potullinen oikeen herkullista ja tummaa "Roggen" ruisolutta, mitä löysin Cittarista. Mausteeksi pataan silppusin pari hyppysellistä tuoretta rosmariinia, Pyhän Olavin Linnanherran lihamaustetta (Äärimmäisen herkullinen sekoitus yrttejä!!) ja muutama mustapippuri. Pata uuniin ja pari tuntia about 180 asteessa. Siihen kylkeen keitin pottuja ja maa-artisokkia...Voi voi...liika hyvvee on!

Makkarata

Lenkkimaisteri J. Saaren kanssa tuumailimme, että olisi kenties aika pitää virallistakin virallisempi makkarapaneeli. Ehdotankin, että otamme Hra. Saaren völjyyn ja istumme kaikessa rauhassa maistelemaan erilaisten makkaroiden suomia makunautintoja.
Lisäksi Herra Saari esitti ajatuksen, että voisimme tehdä itse sinapit ko. tilaisuuteen ja sehän kuulostaa vain ja ainoastaan herkulliselta.
Oluet toki kuuluu makkarailtaan, kuin finni nörtin nenänpieleen, joten oluita tulee maistella eri mantereilta.

Ehdotan siis illan kuluksi:

• Erilaisia makkaroita monella tapaa valmistettuna
• Noin kolmea itsetehtyä sinappia.
• Erilaisia kaupasta saatavia maustekurkkuja (arviot)
• Juustoinen majoneesisalaatti
• Itseleivottuja tuoreita sämpylöitä
  
• Erilaisia oluita
• Jampat soimaan ruokaa laittaessa
  
• Joku hyvä kotimainen elokuva. Esim. Pekka ja Pätkä, Komisaario Palmu tai Metsolat

Miltäs moinen ajatus kuulostaa?

Irkkupataa

Voi kun on ihania hillosipuleita ja paljo.... Vois kyllä sanoo, että kyllä irlanninpoika ymmärtää padan päälle. punaviinietikka ja guinness maistuivat sulassa sovussa. Suosittelen varauksetta kaikille!

yks takaisku sattui, kun systerilä oli joku köykäsemmänmallinen savipata. sinne kun laitto naudat lepäämää, niin koko pata kyykkäs ja meni halki. Prismasta pro-mallinen pata ja pääsi jatkamaan. sitä sattuu, kun lähtee.. monta kertaa..

Kookospähkinä (cocos nucifera)

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kookospähkinää ei ole alunperinkään tarkoitettu avattavaksi. Syitä on monia

• ne kasvavat jumalattoman korkealla palmussa
• kookos on ruman näköinen ja karmean makuinen epähedelmä
• kookospähkinän kuori on kuin panssaria

Ruuanlaittoon kookos ei sovi missään muodossa. Pelkkä ajatuskin kookosmaidosta ruuassa saa närän nousemaan kurkkuun. Ja tämä tarina on tosi.

Kardemumma ruuassa - Vade retro, satana!

Zoisen vuodatus hillosipulien kirosta sai itsenikin tilittämään intialaisten oudoista makunystyröistä... Kardemumma (Elettaria cardamomum) oikeassa ruuassa? joopajoo. Se on pullamauste. Piste.

Kiksa voikin jatkaa ja kertoa kookoksen monista käyttötavoista...

Ajatuksenjuoksun kananlento

Hillosipuli (Allium cepa)... Näinkin kaikkiruokaista kaveria alkaa sydämestä korpeamaan, kun herkullisen lihapadan seasta killittää näitä pirun marinoimia albiinoympyröitä. Kuinka monta chilillä ja viskillä ryyditettyä possupataa rosmariini-kermaperunoilla onkaan pilattu tuolla luontoäidin kuona-aineella? On monia ruoka-aineita, joita olen oppinut vanhemmiten syömään, mutta hillosipuli on sellainen, johon ei auta ei vihkivesi, ei krusifiksi. Mikä se edes on?? Se ei maistu kunnolla makealta, ei suolaiselta, eikä sipulisen terävältä. Se on kuin jokin luonnoton luonnonoikku, joka on tullut tähän maailmaan vain tuottaakseen pettymystä ja pahaa mieltä!

Aurajuusto... Oi sinä armoitettu Äänekosken kaviaari. Aurajuustohan kuuluu niihin tykötarpeisiin, joita joko rakastaa tai vihaa. Tai voihan olla ettei sitä rakasta eikä vihaa, vaan tykkää ihan ookoo, mutta se siitä. Onhan se aika typerä kyhäelmä koko juttu... Ihan kelpo juusto kypsytetään homeen avulla...Kaikkia sitä hömpötetään. Itse en voinut sietää auraa nuorempana. Vasta reiluna parikymppisenä opin pikkuhiljaa ymmärtämään tämän maitojalosteen päälle. En edelleen ymmärrä, kun joku äitin pikku possuposki kaahii tätä lautasen reunalle kymmenen sentin keon ja pupeltaa paljaaltaan, mutta antaa se pikantin sävytyksen moneen sapuskaan.

Kapris (Capparis spinosa)... Tämä kaksisirkkainen, putkilokasveihin kuuluva lätjäke on kenties tuorein ystäväni makujen maailmassa. Liki kolme vuosikymmentä kuljin sokeana tämän kukkanupun ohi suutani mutristaen. Ihan kädestä pitäen haluaisin kiittää Jyväskylän Gastropub Jalon kokkia, joka piilotti näitä kirkkaan perunasalaaltin joukkoon ja avasi makuaistimukseni aistimaan tätä pientä suolaista mököläistä. Nykyään kapris kuuluu punasipulin ehdottomiin ystäviin salaateissa ja jahelihan seuraksi lämpöisen voileivän päälle.

Nämä nyt aluksi...kirjotellaan lisää, kun tulee mieleen.

Kookospähkinästäkin voisin kirjoittaa pitkän ylistävän esseen, mutta taidan jättää sen Kiksan huoleksi.

Lihapataa ikivihreältä maalta

Eräs ystävällinen asiaamme sympatiseeraava sielu toimitti minulle ohjeen Irlanninpoijan lihapadasta. Resepti pitäisi siis testata, ja arvioida lopputuotos.
Sapuskaan tulisi siis:
800g Naudan paistia
1 iso sipuli
1/2 prk hillosipuleita [( vai jättää pois) ja tullaan jättämään pois] korvaa vaikka salotilla
1/2l lihalientä
2-3 dl guinessia
3 valkosipulinkynttä
3 rkl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
2 rkl punaviinietikkaa
3-4 laakerinlehteä
suolaa
mustapippurirouhetta

Eihän näin hyvistä värkeistä kovin pahaa sapuskaa voi edes saada. Ai ai...Kyllä siinä Ammun kelpaa teurasautoon jolkotella, kun tietää millasia ystäviä pataan saakaan seurakseen. Tapaus on vain siinä mielessä eriskummallinen, että tavallisesti (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) emme seuraa minkään valtakunnan ohjeita, vaan sovellamme sapuskat itse. Toki haemme ideoita monista eri lähteistä. Tässä tapauksessa pata kuulostaa niin hyvältä, että kyllä tämä täytyy tehdä, vai mitä tuumaa Kiksa/Flan? Padan arvio tulee, kuhan se on syöty.

Ilta Irwiniä - Osa 2

Ensimmäisestä osassa Sven Tuuva oli mukana, mutta silti yksi oli joukosta poissa... Nyt olisi tarkoistus korjata tilanne ja varmistaa, että kaikki on mukana. Osa 1:n menyy oli aika miehinen: mustaamakkaraa, vilhelmiä, amerikkalaista juures-majoneesi salaattia ja jälkiruuaksi ryynimakkaroita. Luonnollisesti olutta päälle!

Homman nimi on seuraava:

• katseluun dokkari-DVD Irwinistä
• kuunteluun vinyyliä mm. Häirikkö
• vatsaan porsaan grilliluuta ja olutta
• lopuksi kahvitarjoilu
• optiona: soittoa ja laulua. akustispainotteista

Ajankohta tosin vielä hakusassa...